5 Asiaa autismista



Autismi on tavallisesti synnynnäinen tai varhaisessa lapsuudessa puhkeava oireyhtymä. Ominaista ovat vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet lapsen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyissä kuten puhumattomuus, kuuloon perustuvien aistimusten hahmottamisen vaikeudet ja kaavamainen käyttäytyminen.


1. Neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö

Autismin kirjoon kuuluva Kannerin oireyhtymä eli lapsuusiän autismi on seurausta keskushermoston neurobiologisesta kehityshäiriöstä. Autismin syyt ovat suurelta osin tuntemattomat. Kehityshäiriö on pysyvä ominaisuus ja noin kolme kertaa yleisempi pojilla kuin tytöillä. Useiden eri perintötekijöiden arvellaan lisäävän alttiutta autismin kehittymiseen. Yli 40-vuotiaiden isien lapsilla autismi on keskimäärin yleisempää. Myös erilaisilla äidin raskauden aikaisilla infektioilla ja ympäristössä olleilla myrkyillä epäillään olevan vaikutusta autismin syntyyn.

 

2. Diagnosointi

Autismi ilmenee useasti ennen kun lapsi on kolme vuotta vanha, vanhemmat voivat huomata autismiin liittyviä ongelmia lapsen kehittymisessään jo vauvaiästä alkaen. Autistivauvat saattavat olla ylireagoivia ja itkeä alituisesti tai alireagoivia ja äärimmäisen passiivisia käytökseltään. Epäillessä lapsessaan autistisia häiriöitä on vanhempien tärkeää kääntyä lähiviikkojen aikana lääkäriin tai lastenpsykiatrin puoleen. Ongelmien taustalla ei välttämättä aina ole autismi, voi myös olla kyseessä jokin hoidettavissa oleva neurologinen sairaus. Varhainen hoitoon hakeutuminen luo parhaat edellytykset lapsen pidemmän aikavälin hoidolle sekä kuntoutukselle. 


3. Oireet

Autistisella lapsella sekä aikuisella on vaikeuksia ymmärtää ja tulkita toisten ihmisten tunteita ja ajatuksia suoraan heidän eleistään ja ilmeistään. Tämän vuoksi autismista kärsivä voi vältellä katsekontaktia ja hänen omassa elekielessään ilmenee selviä puutteita. Autistinen henkilö saattaa olla reagoimatta tai vastaamatta ikään kuin ei kuulisi toista henkilöä. Hän ei myöskään pysty normaaliin tapaan jakamaan iloa tai ilmaisemaan kiinnostusta erilaisiin asioihin muiden lasten tavoin. Autistisen lapsen puheen kehitys on hidastunut tai hän ei opi lainkaan puhumaan. Usein autistinen lapsi kiintyy tuttuihin ja turvallisiin rituaaleihin tai rutiineihin, jotka auttavat lieventämään lapsen stressiä. Monesti autistinen lapsi on myös herkkä valoille, kosketukselle ja äänille, mutta ei näytä kuitenkaan usein tuntevan näistä kipua.


4. Käytöshäiriöitä ja erityislahjakkuutta

Autismin oirekuva ja oireiden voimakkuus vaihtelevat suuresti eri lapsilla. Monella autistisella lapsella esiintyy hyperaktiivisuutta, impulsiivisuutta tai käytöshäiriöitä. Iän myötä monien lasten käytösongelmat vähenevät ja he kykenevät luomaan toimivia suhteita toisiin ihmisiin. Monet etenkin lievemmästä autismista kärsivät lapset kykenevät kuntoutusmenetelmien kehittyessä elämään aikuisena itsenäistä elämää. Monet, ei kuitenkaan läheskään kaikki, autistiset lapset kärsivät myös eriasteisesta älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Heidän kognitiiviset eli tiedolliset taitonsa voivat kuitenkin suurestikin vaihdella, jotkut saattavat oppia lukemaan hyvin ja jotkut ovat jopa keskimääräistä selvästi älykkäämpiä. Jotkut autistiset lapset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita joillain alueilla, kuten matematiikassa, musiikissa tai kuvataiteissa ja heillä on usein hyvä visuaalinen muisti. Lapsella voi olla myös vahva mielenkiinto yksityiskohtiin kuten lelujen osiin eikä niinkään niiden käyttötarkoitukseen.

 

5. Autistisen lapsen hoito

Autismiin ei ole olemassa lääkettä mutta vaikeastikin autistiset lapset voivat hyötyä suuresti erilaisista erikoistuneista käyttäytymis- ja puheterapioista, joiden avulla lapsen viestintäkyvyt ja sosiaaliset taidot voivat kehittyä. Lapsen autistinen häiriö on luonnollisesti henkisesti vaikea asia vanhemmille. Lapsen hoito kotona voi olla ylivoimainen tehtävä, jolloin laitoshoito saattaa olla sekä lapsen että vanhempien kannalta paras ratkaisu. Kuntoutusmenetelmien parantumisen myötä yhä useammin lasten kuntoutus onnistuu kuitenkin parhaiten kotona. Vanhempia autistisen lapsen hoidossa voi auttaa myös henkilökohtainen avustaja.



Lue myös 5-Faktaa MS-Taudista tästä!




Löydät lisää tietoa autismista näiltä sivuilta:
Terveyskirjasto
Autismi- ja Aspergerliitto
Autismisäätiö
Kehitysvammahuollon Tietopankki

Tästä voi jakaa tai seurata: